Tänä vuonna on tapahtunut ihan älyttömästi kaikkea hyvää. Lähennyin monen luokkalaiseni kanssa, sain töitä, pystyin käymään coneissa ilman järkyttävän suuria ahdistuksia, onnistuin sosialisoitumaan uusien ihmisten kanssa, pelasin Animal Crossingia monesti myöhään yöhön... Ja ennen kaikkea, itsetuntoni alkoi hiljalleen palailla. Kyllä, edelleen on sellaisia päiviä, jolloin en vaan voi sietää ulkonäköäni, mutta pystyn käymään esim. töissä ilman meikkiä. Se on minulle jo iso juttu.
Toki tässä kaipaa omaa kämppää (takaisin muuttaminen äidin luo oli henkisesti aika raskasta, vaikka elämä helpottui rutkasti) ja luokkalaisia. Vaikka lähennyimme, ei sitä silti tule hirveästi nähtyä. 120€ junaliput edestakaisin on kallis juttu... :/
No, ei tässä auta kuin toivoa parasta. Toivottavasti kaikilla on loistava uusi vuosi! Itse jatkan Telltalen The Walking Deadin pelaamista (ja Benistä unelmoimista). Hyvää uutta vuotta 2014!
Ajattelin tehdä listausta lempi idoleistani. Jätin ihan suosiolla pois valmistuneet idolit, sillä muuten olisi ollut todella vaikea laittaa tyttöjä järjestykseen. Olisin myös halunnut tunkea listaan esim. predian &
paletin tyttöjä, mutta jätin heidätkin pois, sillä heitä ei paljoa näe. Tämä nyt antaa suurinpiirtein kuvaa millaisista idoleista tykkään.
10. Ichikawa Miori (AKB48/NMB48)
Miorin alkoi kiinnostaa minua ensimmäisessä senbatsuäänestyksessä. Hänen puheessaan oli jotain, joka teki tytöstä mielenkiintoisen. Tulipa sitten tutustuttua Mioriniin ja siitä se tykkääminen lähti. Pidän siitä, että Miorinilla on oma Fresh Lemon juttunsa jota sitten viljellään kaikkialla. Varmaan jossain välissä siihen kyllästyy, mutta toistaiseksi siitä on ollut iloa!
9. Uno Misako (AAA)
Misakolla on yksi kauneimmista äänistä ikinä. Misakoa on ilo kuunnella ja hänen äänensä sopii kaikenlaisiin kappaleisiin. Misako on myös taitava tanssimaan ja esiintymään lavalla. Itse pidän etenkin lavalla olemisen taitoa todella tärkeänä ja sitä, että vaikuttaa olevan läsnä yleisölle. Tämän Misako taitaa ja hyvin! Tietenkin Misako myös erottuu hyvin päälaulajan aseman takia, mutta minusta ainoa syy hänen erottumiselleen ei ole se asema. Meinaan tällä lähinnä sitä, että uskon, että vaikka Misako olisikin taustalla, hänestä erottuisi se lavasäteily, mikä hänestä erottuu jo nyt muutenkin.
8. Tamai Anna (PASSPO)
Tamai Anna on yksi kauneinpia idoleita, jonka olen nähnyt. Ihan ehdottomasti. Anna on ryhmän nuorin, mutta minusta tuntuu, että myös fiksuin. Kuitenkin hänestäkin löytyy se hauska puolikinm ettei Anna ole ryhmän "tylsimyskään". Annna on sopivasti tasapainossa hauskan ja fiksun välissä. Annan tanssitaidot ovat ihan parhautta ja kadehdin hänen kroppaansa enemmän kuin kenenkään muun idolin! Anna on niin ihanan siro, mutta ei kuitenkaan näytä siltä, että hajoaisi heti!
7. Negishi Ai (PASSPO)
Aipon. Aiponin ääni on jotain ihaninta PASSPOssa. Tykkään ihan valtavasti! Ain persoonallisuudessa on kivaa se, että hän on videopelinörtti. Ai on kovasti äänessä aina, harmi ettei PASSPO juttuja ole kauheasti subattu. Haluaisin tietää hänestä enemmänkin kuin tämän äänen ja pelinörtteyden. En sitten tiedä miten se vaikuttaisi siihen mitä nyt ajattelen Aista. Vaikea uskoa, että mitenkään negatiivisesti.
6. Ishida Ayumi (Morning Musume)
Supersöpö Ayumi! Ayumilla on tanssitaidot jotka ottaisin ihan milloin vain. Ayumi on idoli, joka motivoi minua harrastamaan tanssimista. Kun näen hänen tanssivan, haluan tanssia itsekin ja tulla siinä paremmaksi. Se saikin minut tykästymään Ayumiin alunalkaen. Harmittaa, ettei Ayumilla tunnu olevan mitään persoonallisuutta. Persoonallisuus tekisi Ayumista paljon kiinnostavamman idolin.
5. Iikubo Haruna (Morning Musume)
Iikubo Haruna ja Ishida Ayumi ovat kamppailleen nyt jo jonkin aikaa siitä, kummasta tykkään enemmän. Tällä hetkellä se on ehkä Haruna. Harunalla on niin oudot jutut MC:ssä ja haastatteluiden mukaan myös muutenkin, ettei hänestä voi olla tykkäämättä. Ihailen myös sitä, että hän on aina läsnä. Liveissä tuntuu siltä, että Haruna aina tietää missä kamera on ja osaa siten näyttää itsestään juuri edustavinta kuvakulmaa itsestään. Harunan idoliaura tuntuu säteilevän kameran läpi ja se tuntuu hienolta. Winter 2012 konsertissakin Haruna tuntui olevan läsnä, joka fanille tärkeää.
4. Kojima Haruna (AKB48)
Kojiharu... Okei. Tämä nyt on sitten vaikeampi juttu. En oikeastaan tiedä miksi edes pidän Kojiharusta. Alunperin se oli vain se, että tykkäsin hänestä AKBINGOssa nähdyn päättäväisyyden takia. Kyllä, tykkään hänen lavaesiintymisestään, tykkään hänestä AKBINGO jaksossa, hän on nätti, mutta tarkkaa syytä suosikki48idolille ei minulla valitettavasti ole.
3. Masui Mio (PASSPO)
Miomiossa ihailen hänen tyyliään. Se on niin erilainen. Ihailen hänen rohkeuttaan pukeutua ihan erilailla kuin monet muut idolit. Tai sitten en ole vain nähnyt muita idoileita, jotka pukeutuvat erikoisemmin. Odotan innolla, että Mio saisi uuden vaatemalliston. Näen muutenkin Mion mahdollisuudet vaatekaupan omistajana jossan Harajukussa. Toivottavasti hän nyt saisi enemmän huomiota muiltakin kuin vain faneiltaan!
Okei, en nyt tiedä onko se Mion urpous vai koko PASSPOn urpous, mutta ihailen kyllä sitä, että hänet heitettiin yleisöön pahvilaatikkoasiassa. Tämäkin on sellainen asia, mitä en ole ikinä ennen huomannut idolibändejen tekevän. PASSPOn konsertissa wota tuli juttelemaan ja sanoi Mion olevan söpö - samat sanat minulta! Miomio on yksi söpöimmistä idoleista ikinä.
2. Tamura Meimi (S/mileage)
Taas yksi idiootti. Olen tykännyt Meimin äänestä alusta asti ja se on mennyt vain parempaan päin. Meimi on melkein Tanaka Reinan veroinen, en ihmettelisi vaikka joku päivä hän veisikin Reinan sijan ykkös Hello! Project jäsenenä kautta aikojen. Meimi on supersöpö ja hänen toilailujaan on hauska katsoa! Kyllä joskus Meimin ylipirteys ottaa päähän, mutta koskaan en ole saanut hänestä "yliannostusta".
1. Iwamura Natsumi (PASSPO)
Nachu on ehdoton ykköseni idoleissa. Nachussa on jotain "airhead" tyyppistä idolimaisuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa. Hyvänä esimerkkinä Sakuma Kahon valmistujaisseremonia - muut itkee, Nachu hymyilee onnellisena. Tulihan siinä sitten itku myöhemmin, mutta Nachusta sai sen kuvan, ettei hänellä ole hajuakaan mitä tapahtuu.
Ulkonäkönsä puolesta tykkään myös Nachusta. Nachun tyyli on sellainen, josta voi itsekin ottaa inspiraatiota ilman, että täytyy miettiä kauheasti muiden reaktiota.
Nachu on myös sellainen jäsen, joka ei ole niin paljoa esillä. Voi tietty olla, että koska olen Nachu on ykkösidolini ikinä, hän ei voi saada liikaa huomiota. Tykkään kuitenkin siitä, kuinka Nachu tulee ja etsii ottaa katsojan huomion PASSPOn youtube videoilla. Haluaisin itsekin olla noin itsevarma, että tarvittaessa osaisin ottaa huomion itseeni. En nyt meinaa sitä, että pitäisi olla kokoajan huutamassa ja kiljumassa huomion keskipisteenä, mutta en osaa tuoda itseäni ollenkaan esille. Tämä on huono esimerkiksi kouluhauissa ja niiden ryhmähaastatteluissa. En osaa tulla esille = en jää mieleen. Mieleen voisin toki jäädä esittämällä täyttä idioottia, mutta ei sekään olisi kovin kivaa.
Toivottavasti PASSPO on vielä pystyssä pitkään ja Nachu siinä mukana!
Sain tiistaina iloisen yllätyksen facebookin postilaatikkoon - minut + avec oli kutsuttu uusimman Singstarin lanseerausbileisiin! Laitoin äkkiä viestiä Fujiapplelle lähtisikö tämä mukaani. Eipä aikaakaan kun oltiin sovittu, että viideltä nähtäisi Kampissa!
Kun päästiin paikanpäälle oli ihan kummaa. Tilaisuus tuntui niin hienolta tälläiselle tavalliselle pulliaiselle, mutta onneksi meidät otettiin lämpimästi vastaan. Haettiin naposteltavaa ja mentiin nurkkapöytään vaihtelemaan kuulumisia. Paikka itsessään oli hieno. Koristelu oli sinällään yksinkertainen - ilmapalloja ja kynttilöitä. Kynttlät olivat ihan parhaita, tuli kodikas olo. Se ehkä innostikin laulamaan (liikaa...).
Ennen kuin päästiin laulamaan, Kuningasidea ja Tuure Kilpeläinen tulivat esittämään meille omat kappaleensa, jotka myös löytyivät Singstarilta. Täytyy myöntää, etten ollut kummastakaan kuullut koskaan ennen. Hyvää musiikkia kyllä, ei siinä mitään. Söpöt idolitytöt vievät kyllä kuitenkin sydämeni tälläkin erää. Tila ei ollut mitenkään erityisen iso, mutta musiikki oli yllätyksekseni saatu juuri sopivalle tasolle. Se ei ollut liian kovalla, eikä liian hiljaisella.
Ja sitten päästiinkin laulamiseen. Kun pääsimme Fujiapplen kanssa paikalle, Kuningasidean pojat laulelivat jo innoissaan uutta Singstaria. Me pääsimme parin kappaleen päästä myös kokeilemaan peliä ja siinä menikin loppuilta. Robinin Puuttuva Palanen oli paras, vaikken saanutkaan täysiä pisteitä. Harjoittelemista vielä on!
Kotiinlähdön aika tuli. Oltiin vissiin viimeiset vieraat lukuunottamatta artisteja, jotka lähtivät kotiin. Järjestäjän laittoivatkin meidän kassit täyteen karkkia ja sipsiä sekä tämän uusimman Singstarin (jotta laulaminen jatkuisi kotonakin!). Täytyy sanoa, että ihan mahtava kotiinviemislaukku!
Nyt jään odottelemaan Singstaria Ilkka Jääskeläisellä & Gimmelillä. Sitten olisi täydellistä! Tbh Singstarilla on harvoin kappaleita jotka oikeasti osaan. Sitä tulee silti laulettua, sillä se on kivaa. Ja oppiipahan uusia kappaleita. Kuitenkin, Gimmel ja Ilkka olisi sellaisia joita osaan = vielä hauskempaa!
Okei. Otin itseäni niskasta kiinni ja tein sen mitä suunnittelin - poistin kaikki postaukset lukuunottamatta Japani + Lyon postauksia. Olen ollut blogin puolella jo pidemmän aikaa hiljaa. Koulujutut veivät voimia, eikä muutenkaan ollut juuri mitään kirjoitettavaa. Silti välillä teki mieli tulla ulisemaan tänne jostain turhasta - en kuitenkaan viitsinyt. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, uutta alkua yrittämässä!
Suurinosa on varmaan unohtanut minut - olen se urpoja otsikoita keksivä tyyppi! Jos nyt otsikointikin sujuisi paremmin, niin ei tarvitsisi myötähäpeillä niitä myöhemmin? Tunnetaan monilla nimillä, Minttupossu taitaa olla se tunnetuin. Tykkään idoleista, pelaamisesta & syömisestä. Tällä hetkellä harrastan todella epäaktiivisesti nukkeilua, mutta silti tykkään ihan älyttömästi hartsipalleroistani. Tanssin joskus harvoin, molemmat polveni ovat päättäneet sanoa itsensä lähes irti. Luen paljon, tällä hetkellä kulutan zombikirjoja ihan liikaa.
Tykkään vaatteista, meikeistä ja asusteista, mutta jaksan todella harvoin nähdä vaivaa pukeutumisen suhteen. Kroppani on tosi miehekäs (esim. leveät hartiat) joka vähän vaikeuttaa pukeutumistani. Yleensä pidänkin sitten aina samoja asukokonaisuuksia, sillä olen todennut ne superkivoiksi -> ei tarvitse miettiä päätään puhki sen suhteen.
Eipä tässä kai muuta. Kysyä saa jos on kysyttävää. Ehkä tässä tulee vielä uusia postauksia suhtkoht piakkoin.
Ja viimeinen osa.. Uenon eläintarha! Varautukaa pieneen pingviinispämmiin!
Pikapika!
Kummallinen hodari
Yhtä kummallinen kanaleipä
Lemmikit tänne~
Ensimmäinen kerta kun näin kaakaota kokismukissa
Mun kaverit!
Omnomnom
...pingviineitä!
Lisää pingviineitä!
Ihanin kauppa ikinä
Joo. Uenon eläintarhassa meni hyvin iltaan asti. Pingviinit olivat ihania! Kameran akku vain loppui aika äkkiä... Olisin halunnut käydä Uenossa muutenkin kiertelemässä, mutta (taas) Akihabara kutsui peleineen. Viimeisenä iltana tulikin tuhlattua lähes kaikki kolikot (siis ne, joita en käyttänyt pingviini-lahjoitus-patsaaseen) ja voitettua kaikkea hauskaa. Ainakin pyyhkeen, pehmopingviinin ja figuurin voitin... Ja paidan poikaystävälle! Näin puolen vuoden jälkeen harmittaa edelleen se, etten mennyt voittamaan pahuksen kuulokkeita vaan pyyhkeen... Kuulokkeet olisivat olleet ihan kivat, etenkin kun tällä hetkellä kaikki omani ovat rikki.
Aamulla olikin sitten lähtö lentokentälle. Vähän tuli tuhlattua rahaa lehtiin ja ruokaan. Siinä se. Lento sujui hyvin muskettisotureja ja saapasjalkakissaa katsellessa. Kyseisellä kerralla lentokoneen ruoka ei ollut niin hyvää. Rankkaa olla nirso ja allerginen.. Söin hedelmiä, mutta ei hitto vie, sain sitten allergiset reaktiot siinä, että kiivi oli koskettanut vähän ananasta... Saksassa alkoi kutisemaan kädet ja jalat ihan järkyttävästi. Kotona huomasin, että olipa ne molemmat myös turvonneet.. Pahuksen kiivi.
Ei se Saksa-HKI matka muutenkaan niin mukava ollut. Joku pelijoukkue oli lähdössä samalla koneella ja... no, mitä sitä sanoisi. Kaikilla muilla lähtöporteilla ihmiset istuivat nätisti ja hiljaisesti, mutta meidän portti oli täynnä räppiä huudattavia, kiljuvia ja kovaan ääneen huutavia ihmisiä. Arvatkaa tekikö mieli kääntyä takaisin ja mennä seuraavalla koneella Japaniin? No kyllä..
Kokonaisuudessa matka oli kiva! Olisin halunnut nähdä enemmän, mutta 2 viikkoa on aika vähän. Liian vähän. Shoppailua tuli tehtyä paljon ja siihen menikin kamalasti aikaa. Muita paikkoja olisi ollut kiva nähdä, esim Kiotoa, Naraa ja Osakaa. Se jääköön (toivottavasti) ensi kerralle! Japani on hieno paikka, sinne kannattaa mennä, jos mahdollisuus tulee.. Oikeasti. Kieltä kannattaa edes vähän kyllä osata, ettei evoile kuten me. Ei maid-kahvilaa meille, yhy ;_; Se nyt ainakin täytyy kokea ensi kerralla!
'
